Täynnä intoa aloin valmistamaan elämäni ensimmäisiä falafelejä. Tein taikinan Sally Butcherin mainion Vegestan-kirjan ohjetta mukaellen. Alkuperäinen ohje on tässä:
150 g kik-herneitä yön yli liotettuna
150 g kuivattuja ja halkaistuja härkäpapuja yön yli liotettuna
1/2 nippua tuoretta persiljaa
1/2 nippua tuoretta korianteria
1/2 tl ruokasoodaa
1 tl juustokuminaa
0.5 tl chilijauhetta
4-5 valkosipulin kynttä
1 iso sipuli
suolaa
öljyä paistamiseen
Nämä siis tehosekoittimeen ja muutaman minuutin koneen käytön jälkeen tuloksena olisi pitänyt tulla kosteaa, vihreää tahnaa, josta käsin muotoillen uppopaistetaan kauniita ja herkullisia pikku kasvispullasia.
Sallyn ohjeessa tuskin on mitään vikaa, joten joudun kääntymään ihan oman itseni puoleen:
Noh, härkäpapuja en tähän aikaan onnistunut löytämään (olivat loppuneet jopa aasiakaupasta). Härkäpavuthan on ainoa papulajike joka kasvaa myös Suomessa. Tosin, meillä sato päätyy useimmiten rehuksi. Hankin siis Gogreenin pikkulootan mustapapuja lohduksi.
Koska olen ns.tuulella käyvä, en ollut myöskään laittanut edellisenä päivänä likoamaan kik-herneitä. Eli purkkikikkareilla mentiin.
Tavarat tehariin ja mylly täysille....kone jyrrää vain pohjalla olevaa tavaraa, joten lisään tilkan vettä. Ja sitten toisen.
Tahna valmistuu viimein ja koetan saada siitä muotoiltua pullia. Ei onnistu -ei kostein eikä kuivin käsin. Hätäapuna lisään sekaan vehnäjauhoja.
Toivorikkaana laitan rapsiöljyä kattilaan kuumenemaan, mutta koska en ole eläissäni uppopaistanut mitään, en voi tietenkään tietää milloin öljy on tarpeeksi kuumaa. Google äkkiä apuun ja ensimmäset osumat kehoittavat pitämään sammutuspeitteen lähellä....Minulla on molemmat kädet falafelmössössä ja tasot täynnä kattiloita (koska samaan aikaan valmistan uunilohta ja juuressosetta ja keitän koirille lohen päätä....)
Kohtaloani uhmaten heitän jonkinlaisen klöntin taikinaa rasvaan ja mahtavan kuplinnan myötä se sulaa tummaksi mössöksi öljyn sekaan. Toisen kohdalla sama kohtalo. Reikäkauhalla haron tuotoksiani rasvan seasta. Lopputuloksena vessapaperin (meillä ei VIELÄKÄÄN ole talouspaperia) päälle muodostuu epämääräinen erittäin vaikean vatsainfektion saaneen ihmisen ripulikakan näköinen tuotos.
Tässä vaiheessa mieheni saapui nälissään ihmettelemään kokkauksiani ja järkytyksen jälkeen kysyy: Miksi et vaan paista niitä pannulla?
Noh, kokeillaan sitten sitä. Nyt tulos on siinä mielessä lohdullisempaa, että mössö ei ole enää niin mustaa, mutta yhtälailla taikina liukenee rasvaan möhnämäiseksi ainekseksi. Turhautuneena heitän lopunkin taikinan paistinpannulle ja keittelen sitä siinä aikani. Hyvältä se ainakin tuoksuu ja maistuu!
Parempi onni seuraavalla kerralla, ja minähän en luovuta...
P.S. Möhnä maistuu kerrassaan mainiolta paahtoleivän päällä!
Musiikki: Tehosekoitin https://www.youtube.com/watch?v=scLN0Aiy-ME
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti