Lehtikaali-vuohenjuustopasta

Lihaton lokakuu lähenee loppuaan, mutta kuten ukkokultakin tuumasi kauhistellessani kammottavia  teurastamovideoita: "Taitaa tulla myös makkaraton marraskuu..."

K-kaupan lehdessä oli tämä lehtikaali-vuohenjuustopastan ohje, joka osoittautuikin vallan mainioksi. Samalla saa käytettyä vihannesmaan viimeiset urhoolliset lehtikaalit. Sehän on todella helppo kasvatettava ja Suomeen sikäli mainio kasvi, että vielä ensilumien aikanakin se vaan paranee. Tätä nykyä sitä saa myös helposti kaupoista. Ja sehän ON sitä kuuluisaa superfoodia.

Näitä tarvitset:

125 g lehtikaalia (itse laitoin enemmän, tässä astioista toisiin siirrettäessä tulee aikamoinen hukka)
250 g pennepastaa
1 sipuli
1 tlk paseerattua tomaattia (yrttimaustettua, ohjeistaa Väiski, mutta itse käytin normia ja lisäsin tuoretta basilikaa ja oreganoa)
1 tlk vuohenjuustokuutioita
öljyä
mustapippuria
sokeria
Parmesaania

Laita pasta kiehumaan. Huuhdo ja leikkele lehtikaalit, poista isot lehtiruodit. 
Silppua sipuli ja kuullota pannulla. Lisää tomaatti ja mausteet. Anna hautua jonkin aikaa.
N. 3 min ennen pastan kypsymistä viskaa lehtikaalit pastan sekaan ja anna kiehua. Huuhtele lopuksi.

Lisää kastikkeeseen vuohenjuusto ja lämmitä (murskaa osa kuutioista), sekoita pasta-lehtikaali sekaan. Päälle parmesaanilastuja tai raastetta. Nam!

Alkupalaksi tuoresalaattia: Jääsalaattia, luumutomaatteja, purjoa, kurkkua ja kastikkeeseen  1 rkl balsamicoa, 1 rkl puna- tai valkkarietikkaa, 1 tl dijonsinappia, 1/2 tl ruskeaa sokeria tai hunajaa, ripaus suolaa ja mustapippuria, silputtuja yrttejä ja 6 rkl oliiviöljyä. Salaattikastike on helppo tehdä esim. piltti- tms. purkkiin ja ravistaa siinä kunnolla kansi suljettuna. Miellä hifistelijöillä on toki tällainen:

Eli shamppanjavispilä (tyttären ranskantuliainen <3)

Musiikki: https://www.youtube.com/watch?v=H7hGiZ579cs

Katkarapukasari (ysäri)

Katkarapukasari; tuo kasariruokien kruunaamaton kuningas.

....tosin oikealla 80-luvulla olimme niin köyhiä, että tällaisista herkuista saattoi vain haaveilla tonnikalariisin ja hernekeiton äärellä.....

Joka tapauksessa, se Ainoa ja Oikea reseptihän löytyy legendaarisesta Kotivinkin juhlaherkkuja (Kustannus oy Forma 1983) -teoksesta:

Mutta, koska aika kultainen tuo ei koskaan palaa, tehdään nyt päivitettyä versiota, eli Katkarapuysäriä,johon tulee kookosmaitoa. Kermaa ei toki jätetä!

Näitä tarvitset:

1 purjo
1–2 rkl öljyä
300 g tuoreita herkkusieniä
2-3 eriväristä paprikaa
½-1 chili
3-4 valkosipulinkynttä
2 rkl vehnäjauhoja
n. 50 grammaa tomaattipyreetä
2 dl vapaan lehmän (kuohu)kermaa
1 prk (400 ml) kookosmaitoa
1 tl paprikajauhetta
1 tl currya 
11/2 tl suolaa

1/2 sitruunan mehu
2 pussia (n.400 g) katkarapuja


Laita kasarimusa soimaan. Puolita, huuhtele purjo ja viipaloi se. Viipaloi sienet. Pilko paprikat pieniksi neliöiksi. Puolita chili, poista siemenet ja leikkaa malto pieniksi paloiksi (muista huuhtoa kädet!)

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.(Tämähän tapahtuu tietenkin laittamalla kynsi lappeellaan olevan veitsen alle ja painamalla, jonka jälkeen kuoret irtoaa helposti ja paloittelu sujuu)

Kuumenna öljy suuren kattilan pohjalla. Kuullota purjoa, kunnes se antautuu. Tee sama herkkusieniviipaleille. Sekoittele.  Lisää chili ja valkosipuli. Sekoittele kunnes tuoksuu, lisää paprikapalat.  Ripottele päälle jauhot ja sekoita. Lisää tomaattipyree. Sekoita taas.

Kaada joukkoon kerma ja kookosmaito. Huuhtele purkit tilkalla vettä ja lisää sekin. Lisää paprikajauhe ja curry.

Anna kypsyä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia sekoitellen varovasti välillä. Mausta suolalla ja sitruunamehulla, suolaa saa olla reippaasti, maista.

Lisää valutetut katkaravut (sulattaminen onnistuu parhaiten niin, että laitat jäiset katkikset astiaan ja kaadat päälle kiehuvaa vettä. Sitten huuhtele ja valuta).
Jos sinulla sattuu olemaan konjakkia niin pikku liraus antaa hienon lisämaun.Anna ruoan kiehahtaa uudelleen, mutta älä keitä, jotta katkaravut eivät sitkisty. 
Nauti hyvän leivän ja rakkaan kanssa.

Musiikki: https://www.youtube.com/watch?v=yHzvJMyQx0Q&list=RDyHzvJMyQx0Q#t=3

Punajuuri-aurajuustovuoka

Ihanaa syksyä!

Juurekset ovat nyt hyviä ja halpoja, kilon saa alle eurolla. Ehdoton juuressuosikkini on juurikin punajuuri, josta lihansyöjäelämässäni tapasin tehdä paistosta jauhelihan, punasipulin ja creme fraichen kanssa.

Lihattomassa versiossa laitetaan vuokaan aurajuustoa ja maku on itse asiassa parempi. Aurajuusto tuo oivaa täyteläisyyttä ruokaan.

Näitä tarvitset:

1 kg raakoja punajuuria
1 punasipuli
1 pkt Aurajuustoa
n. 3 dl creme fraichea ja kuohukermaa yhteensä

1 tl timjamia
mustapippuria
suolaa

Kuori ja raasta punajuuret. Itse käytän monitoimikoneen isointa raastinterää. Silppua sipuli.
Sekoittele isossa kulhossa ja murentele väliin aurajuustoa ja rouhi mustapippuria ja hieman suolaa.
Sekoita kulhossa creme fraiche, kerma ja kuivattu timjami.
Kumoa voideltuun vuokaan ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. tunnin ajan. Suojaa
lopuksi foliolla, jotta pinta ei pala.

Musiikki:
https://www.youtube.com/watch?v=TvrLV2Glvwo

Falafelit_aina ei voi onnistua...

Täynnä intoa aloin valmistamaan elämäni ensimmäisiä falafelejä. Tein taikinan Sally Butcherin mainion Vegestan-kirjan ohjetta mukaellen. Alkuperäinen ohje on tässä:

150 g kik-herneitä yön yli liotettuna
150 g kuivattuja ja halkaistuja härkäpapuja yön yli liotettuna
1/2 nippua tuoretta persiljaa
1/2 nippua tuoretta korianteria
1/2 tl ruokasoodaa
1 tl juustokuminaa
0.5 tl chilijauhetta
4-5 valkosipulin kynttä
1 iso sipuli
suolaa
öljyä paistamiseen

Nämä siis tehosekoittimeen ja muutaman minuutin koneen käytön jälkeen tuloksena olisi pitänyt tulla kosteaa, vihreää tahnaa, josta käsin muotoillen uppopaistetaan kauniita ja herkullisia pikku kasvispullasia.

Sallyn ohjeessa tuskin on mitään vikaa, joten joudun kääntymään ihan oman itseni puoleen:
Noh, härkäpapuja en tähän aikaan onnistunut löytämään (olivat loppuneet jopa aasiakaupasta). Härkäpavuthan on ainoa papulajike joka kasvaa myös Suomessa. Tosin, meillä sato päätyy useimmiten rehuksi. Hankin siis Gogreenin pikkulootan mustapapuja lohduksi.

Koska olen ns.tuulella käyvä, en ollut myöskään laittanut edellisenä päivänä likoamaan kik-herneitä. Eli purkkikikkareilla mentiin.

Tavarat tehariin ja mylly täysille....kone jyrrää vain pohjalla olevaa tavaraa, joten lisään tilkan vettä. Ja sitten toisen.

Tahna valmistuu viimein ja koetan saada siitä muotoiltua pullia. Ei onnistu -ei kostein eikä kuivin käsin. Hätäapuna lisään sekaan vehnäjauhoja.

Toivorikkaana laitan rapsiöljyä kattilaan kuumenemaan, mutta koska en ole eläissäni uppopaistanut mitään, en voi tietenkään tietää  milloin öljy on tarpeeksi kuumaa.  Google äkkiä apuun ja ensimmäset osumat kehoittavat pitämään sammutuspeitteen lähellä....Minulla on molemmat kädet falafelmössössä ja tasot täynnä kattiloita (koska samaan aikaan valmistan uunilohta ja juuressosetta ja keitän koirille lohen päätä....)

Kohtaloani uhmaten heitän jonkinlaisen klöntin taikinaa rasvaan ja mahtavan kuplinnan myötä se sulaa tummaksi mössöksi öljyn sekaan. Toisen kohdalla sama kohtalo. Reikäkauhalla haron tuotoksiani rasvan seasta. Lopputuloksena vessapaperin (meillä ei VIELÄKÄÄN ole talouspaperia) päälle muodostuu epämääräinen erittäin vaikean vatsainfektion saaneen ihmisen ripulikakan näköinen tuotos.

Tässä vaiheessa mieheni saapui nälissään ihmettelemään kokkauksiani ja järkytyksen jälkeen kysyy:  Miksi et vaan paista niitä pannulla?

Noh, kokeillaan sitten sitä. Nyt tulos on siinä mielessä lohdullisempaa, että mössö ei ole enää niin mustaa, mutta yhtälailla taikina liukenee rasvaan möhnämäiseksi ainekseksi. Turhautuneena heitän lopunkin taikinan paistinpannulle ja keittelen sitä siinä aikani. Hyvältä se ainakin tuoksuu ja maistuu!

Parempi onni seuraavalla kerralla, ja minähän en luovuta...



P.S. Möhnä maistuu kerrassaan mainiolta paahtoleivän päällä!

Musiikki: Tehosekoitin https://www.youtube.com/watch?v=scLN0Aiy-ME

Hernerouhe-makaronilaatikko

Syksyllä sielu ja ruumis tarvitsee pastaa. Nyt tehdään vanhaa kunnon lohturuokaa, eli makaronilaatikkoa käyttämällä lihan sijaan "Vanhan Erkin oivallusta" eli hernerouhetta. Siinähän on  proteiinia enemmän kuin jauhelihassa konsanaan, eli 21 grammaa sadassa grammassa. Tätä lähiruokaa Kiuruveellä valmistaa Milletti. Resepti on muokattu Ilta-sanomien Ruokalan ohjeen pohjalta.

Näitä tarvitset:

2 dl kuoretonta hernerouhetta (esim. Milletti)
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
voita
3 tl kuivattuja yrttejä tai yrttiseosta
1 tl paprikajauhetta
pippuriseosta tai mustapippurirouhetta myllystä
suolaa
300 g makaronia tai muuta pastaa
3 dl juustoraastetta
6 dl kasvislientä

Päälle korppujauhoa ja siemensekoitusta

 Laita 2 desiä hernerouhetta astiaan ja kaada päälle n. 3 dl kiehuvaa vettä. Anna hautua puoli tuntia (tämä silläkin uhalla, että paketissa mainitaan "liottamatta valmis").  Laita 400 g (vajaa 1 pussi) tummia makaroneja kiehumaan ja keitä ei ihan kypsäksi asti.

Silppua kaksi sipulia, kaksi valkosipulinkynttä  ja raasta pari porkkanaa. Uuni kuumenemaan 180 asteeseen.

Laita reipas nokare eli kaksikin voita pannulle ja paistele siinä huuhdeltu hernerouhe ja sipulit sekä porkkanaraaste noin viiden minuutin ajan, mausta.

Yhdistä isossa astiassa makaronit, hernekasvisseos ja juustoraaste (itse käytin emmentalia) ja siirrä voideltuun uunivuokaan. Kaada sekaan kasvisliemi. Päälle reippasti  korppujauhoja, johon sekoitin hampun-  ja pellavansiemeniä. Kruunaa paistos voinokareilla. 

Saatellaan uuniin  180 asteeseen noin tunniksi.

Ketsuppia päälle ja voi hyvänen aika miten hyvää!

Ihan tässä musiikkikin jo unohtuu.

Kokonainen uunilohi ja juuressose

Aivosolut huutavat omega kolmosta! Meidän lihattomuuskuukausi sallii kalan syönnin, joskin pitkän kasvistenkäsittelyn jälkeen oli aika inhaa irrotella kalaparan kiduksia. Kokonainen lohi oli kuitenkin tarjouksessa, ja kerrankin kalatiskissä lepäsi mukavan pieni kala; 1300 grammaa. Koko kalan sai siis kotiin kaupasta alle kympillä. Tykkään myös valmistaa lohen kokonaisena, koska fileiointi ei ole minun juttuni ja toisaalta minusta kokonainen kala on jotenkin rehellisempää ja maukkaampaa ruokaa. Syksyinen juuressose sopii mainiosti lohen seuraksi. Me suomalaiset olemme jostain syystä tottuneet perunamuusiin, mutta etenkin Ruotsissa harrastettu "rotmos" on paitsi edullista, myös namia ja terveellistä.

Tähän herkkuun tarvitset:

1 lohi
1 sitruuna
voita
sitruunapippuria
tilliä
merisuolaa

Kastikkeeseen tulee:
1 prk kermaviiliä
sitruunamehua
suolaa
sokeria
mustapippuria
(voit korvata osan sitruunapippurilla)
tilliä

Juuressoseeseen esimerkiksi:
4 pottua
4 porkkanaa
iso lanttu
1 sipuli
merisuolaa keitinveteen
punaista maitoa
voita


Irroita lohen kidukset, jos haluat pitää kalan pään mukana. Tämä ei liene välttämätöntä, mutta peruste tälle on se, että niihin kertyy kaikenlaista likaa ja mömmöä kalan hengitellessä. Sisälmykset on siis jo kauppiaan tai kalastajan toimesta poistettu! Huuhdo kala hyvin ja kuivaa huolellisesti. Aseta kala lepäämään vuokaan folion päälle. Hiero kalan sisuksiin rouhittua merisuolaa ja sitruunapippuria, lisää tuoretta tilliä ja sitruunaviipaleita. Kruunaa pienillä voinokareilla. Viillä sitten päällepäin tulevaan kylkeen muutama viilto ja survo tilkka mausteita niihinkin. Upota viiltoihin sitruunansuikaleet. Otus uuniin 200 asteeseen noin 45 minuutiksi.

Kuori ja lohko juurekset. Laita ensin kiehuvaan veteen n 1 tl merisuolaa, porkkanat ja lantut. Lisää n. 15 minuutin kuluttua mukaan potut ja sipulit. Anna kiehua hiljalleen kypsiksi. Kaada keitinvesi pois ja murskaa juurekset survimella. Tällainen vempain on paras, ja etenkin pottumuusiin ehdoton:

Lämmitä mikrossa 1,5-2 dl punaista maitoa ja voinokare.  Sekoita juuresosetta reippaasti ja lisää neste pikkuhiljaa sen mukaan kuinka löysää soseesta haluat. Lisää suolaa jos tunnet tarvetta, tuskin tarvitset.

Musiikki:

Norjalaisen lohen kunniaksi Burtzumia: https://www.youtube.com/watch?v=bGfRINj8jMo

..ja jos kirkonpolttomusa ei sytytä, niin myös Edward Grieg käy: https://www.youtube.com/watch?v=O2gDFJWhXp8

Pasta Solognese (Soya Bolognese)_Lihaton lokakuu

	Suomen pimeässä lokakuussa sielu ja ruumis tarvitsevat pastaa. Rakkain niistä on tietenkin Pasta Bolognese. Siihen on varmasti yhtä monta ohjetta kuin kokkiakin. Tämän lihattoman lokakuun version juju on aurinkokuivatussa tomaatissa, joka tuo mukavaa täyteläisyyttä;  tässähän ei käytetä pekonia tai savukylkeä. Aurinkokuivattu tomaatti itsessään on suolainen ja koska mukaan tulee myös lihaliemikuutio, on lisäsuola yleensä turhaa.
	Näitä tarvitset:
	2 dl tummaa soijarouhetta
	1 sipuli
	2 valkosipulinkynttä
	2 porkkanaa
	lohko juuriselleriä
	1 prk (180 g) aurinkokuivattua tomaattia
	1-2 rkl tomaattipyrettä
	lihaliemikuutio
	2 prk tomaattimurskaa
	mustapippuria myllystä
	varovasti chilijauhetta/ myllystä chilimausteseosta punaviiniä ja vettä yht 3-4 dl 1 tl ruokosokeria 1  tl kuivattua basilikaa 1 tl kuivattua timjamia 1 tl kuivattua oreganoa tarjoiluun pastaa ja parmesaania sekä tuoretta basilikaa Lämmitä reipas satsi (oliivi)öljyä rautapadassa tai isossa kasarissa ja laita mausteet siihen kypsymään (chilimauseseos sekä jauhelihakuutio murskattuna (jauhelihakuutiohan Ei vieläkään ole lihaa). Saa toki laittaa kasvisliemikuutionkin, myös soija käy. Sekaan sipulit kuullottumaan ja hetken kuluttua lisätään soijarouhe osissa. Pyöräytä aurinkokuivatut tomaatit mössöksi sauvasekoittimella ja lisää joukkoon.  Lisätään pikkuhiljaa punkku/vesi ja paistellaan jotta maut imeytyvät ja lopuksi vielä roiskaus tomaattipyrettä. Lisää raastetut juurekset vähän kerrallaan ja hämmentele niin että saavat lämpöä ja öljyä kylkiinsä. Mausta mustapippurilla ja ruokosokerilla, suolaa tuskin tarvitset.  Lisää kuivatut yrtit ja tomaattimurska ja anna hautua ainakin tunnin ajan, pidempäänkin toki jos sielu sietää. Käytä kantta sen mukaan, kuinka tuhtia/ kosteaa kastikkeestasi haluat.  Keitä mieleisesi pasta ja koristele annos tuoreella basilikalla ja raasta päälle reippaasti parmesania. Jälkkäriksi Pirkka Caffe Latte -jätskiä tarjoiltuna kauniista laseista mieluiten kermavaahdolla ja Espresso. La Dolce Vita! Viini: Vino Biologico Zensa Rosso Puglia (coltivato e imbottigliato nel rispetta della Natura) Musiikki: Verdin Rigoletto https://www.youtube.com/watch?v=Bkh8Txyh3NY

Juurespaistos_Lihaton lokakuu

Juurekset, nuo ihanat puhtaat suomalaisen kesän kypsyttämät kaunokaiset, ovat keränneet maan alla itseensä kaikkea hyvää sinun paistatellessa päivää terassilla. Nyt ne ovat viimein päässeet päivänvaloon ja uhkeina odottavat pääsyä pannullesi.

Juuresvuokaan tulee tällä erää:
4 pottua
3 porkkanaa
1 lanttu
1 sellerinjuuri
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
voi-öljyseosta
mustapippuria
suolaa
Provencen yrttiseosta
hunajaa
sitruunamehua

Aloita silppuamalla sipulit, kuori ja pilko juurekset ranskanperunatyyliin. Uuniin asteita 175. Laita paistinpannulle voi-öljyseosta ja anna juuresten saada hieman väriä samalla kun rouhaiset sekaan mustapippuria myllystä. Laita tavaraa maltillisesti kerrallaan, jotta kaikki saavat tasapuolisesti lämmitellä kylkiään kylmänä syyspäivänä.

Laita ainekset voideltuun uunivuokaan, ja sekoita kerma-mausteseos: 3 desiin kermaa lisätään 1 tl suolaa myllystä, reippaasti Provencen yrttiseosta (tai ainakin rosmariinia ja timjamia), 2 rkl tomaattipyrettä, loraus juoksevaa hunajaa ja ruiskaus sitruunamehua ja tarvittaessa riippuen paiston aikana käyttämästäsi mustapippurimäärästä myös sitä.  

Kaada seos kasviksien päälle uunivuokaan, lisää halutessasi suolaa ja kääntele hieman että kaikki saavat osansa kermakylvystä ja laita uuniin n. 45-60 minuutiksi. Kääntele välillä ja tarkista lopuksi että juurekset on mukavan rapsakan kypsiä.

Nam.

Musiikki: Maalaismaisema ja muuta turvallista kotimaista nostalgiaa  https://www.youtube.com/watch?v=einHaCCWGMY&list=PLg3NQ0IvbSbbMk2iL88rGDsVtvR9j80N8

Chili con soya_Lihaton lokakuu

Chili con carne on yksi suosikkiruoistani, ja yleisö on usein kehunut tuotostani. Halpaa, hyvää ja helppoa. Lihattoman lokakuun kunniaksi käytetään nyt tummaa soijarouhetta jauhelihan sijaan,  mutta tuskin huomaat eroa, ellet sitten positiivisempaan suuntaan.

Näitä tarvitset:

1,5 dl tummaa soijarouhetta
lihaliemikuutio
n. 2 desiä vettä
n. 1 rkl tomaattipyrettä
1-2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 paprikaa
1 prk tomaattimurskaa
1 prk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
1 prk mustia/kidney tai vaikkapa samoja valkoisia papuja
öljyä
1 rkl paprikajauhetta
1-2 rkl chilimausteseosta
oreganoa

Useissa ohjeissa mainitaan soijarouheen liotus -unohda se, ellet halua syödä soijapuuroa. Rouheen henkiinherättäminen tapahtuu paistamalla se mausteiden kanssa hitaasti vettä lisäten. Samalla rouhe imee makua ja öljyä.

Aloita silppuamalla sipulit ja valkosipulit ja suikaloi paprikat. Ruoka on kauniimpaa, jos käytät eri värejä. Laita ainakin vihreää, mutta trikolori tuo mukavan rastamiehen viban tähän letkeään ruokaan. 

Lämmitä reipas satsi öljyä tai voi-öljyseosta ja laita mausteet siihen kypsymään (paprika ja chilimauseseos sekä jauhelihakuutio murskattuna (jauhelihakuutiohan Ei ole lihaa :) Saa toki laittaa kasvisliemikuutionkin, myös soija käy). Sekaan sipulit kuullottumaan ja hetken kuluttua  lisätään soijarouhe. Lisätään pikkuhiljaa vesi ja paistellaan jotta maut imeytyvät ja lopuksi vielä roiskaus tomaattipyrettä.

Lisätään paprikasuikaleet, kuullotellaan taas hetki keskilämmöllä. Lisätään tomaattimurska ja oregano (maista tarvitseeko enemmän chiliä). Anna muhia ainakin muutama kymmenminuuttinen. Lisää pavut. Ainakin toisen papupurkin on syytä olla valkeita papuja tomaattikastikkeesta, se tuo makeuden soossiin. Se siis kastikkeineen sekaan, suolaliemessä olevat huuhdellaan tarkoin!

Lämmitä ja niitä kiitokset hyvän salaatin ja vaalean leivän kanssa, ahneimmille riisiä lisäksi.

No animals were harmed in making of this food

Musiikki: Steel Pulse; Tribute to the Martyrs  https://www.youtube.com/watch?v=Yywna2lQpSQ

Kesäkurpitsa-parmesaanivuoka_Lihaton lokakuu

Kesäkurpitsa-parmesaanivuoka (Parmesani di Zuccini) tehdään mukaellen Kaikkien Kasvisruokien Äitiä ja Isää, eli Sikke Sumarin munakoiso-parmesaanivuokaa: http://www.livtv.fi/ohjelmat/sikke---ruokaa-rakkaudella/1377474-resepti-jakso-5-munakoiso-parmesaanivuoka

Tähän versioon tarvitset:
1-2 kesäkurpitsaa
tomaattikastiketta
parmesaania
mozzarellaa
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
chiliä tai peperonchinoa
korppujauhoja

Tomaattikastikkeeseen tarvitset:
1 sellerinvarsi hienonnettuna
1-2 sipulia hienonnettuina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 prk (italialaista) tomaattimurskaa
n. 1 dl oliiviöljyä
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl ruokosokeria
0,5-1 dl punaviiniä
suolaa
 tuoretta basilikaa, oreganoa tai/ja persiljaa

 


Kuori ja leikkaa kesäkurpitsa vajaan sentin viipaleiksi, levitä leikkuulaudalle lepäämään ja heitä kevyt suolahuntu päälle ja anna itkettyä.

Tee tällä välin tomaattikastike:

Tarkoitukseen sopii parhaiten korkeampilaitainen paistokasari, kuin perinteinen paistinpannu. Tämä ruoka nimittäin sotkee! Kuullota pilkotut sipulit, valkosipuli ja selleri oliiviöljyssä (älä polta!) hartaasti. Itse en malta olla lisäämättä hiukan tomaattipyrettä tässä vaiheessa sekaan. Lisää sitten muut ainekset ja anna kiehua hiljalleen maukkaaksi, noin 30 min. Kastikkeessa saa olla ryhtiä, koska kesäkurpitsat ovat vetisempiä kuin munakoiso. Lisää tuoreyrtit valmiiseen kastikkeeseen.

Kastikkeen muhiessa, laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja pyyhi nesteet ja suolat kesäkurpitsakiekoista tarkoin  ja paista oliiviöljyssä molemmin puolin, niin että saavat vähän väriä. Alkuperäisohjeen munadippauksen jätän väliin, lihaa se on kanan alkiokin... Kun olet kääntänyt kiekot, mausta suolalla (suhteessa siihen, kuinka tarkkaan muistit pyyhkiä itketyssuolan), pippurilla ja ripauksella chiliä (alkuperäisohjeessa peperoncino, jota minulla ei valitettavasti ole. Ko tuote on valmistettu kuivatusta chileistä, joten uskon chilijauheen ajavan asian)

Raasta parmesaani ja viipaloi mozzarella.

Sitten rakennellaan rakkaudella vuoka: Levitä uunivuoan pohjalle tomaattisosetta (muistithan lisätä yrtit!) ja sen päälle kerros kesäkurpitsoita. Voit halutessasi heittää tähän väliin korppujauhoja.



Peittele  parmesaaniraasteella ja toista, kunnes ainekset on käytetty.
 

Päällimmäiseksi vielä tomaattikastiketta ja viipaloitu mozzarella. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

 

Ja edellisenä iltana kannattaa laittaa pataleipä valmistumaan:   http://www.maku.fi/reseptit/pataleipa

Viini tietenkin italialaista, Pasquan Valipolicella classico

Musiikki: Puccini  https://www.youtube.com/watch?v=raJkCwQB2CY
Myös muu italialainen ooppera käy.

Tomaatti-mozzarellapizza_ Lihaton lokakuu

Tänään syödään lihatonta pitsaa, ja tietenkin se on tomaattimozzarellasellainen.  Nyt pohjana testataan Pirkan valmiita pizzapohja-aineksia. Lukuisista yrityksistä huolimatta en ole oppinut tekemään oikeaa ohutta ja rapeaa pohjaa alusta saakka, joten joudun tyytymään "add only water" -tuotteeseen.    

Tomaattikastike tehdäänkin sitten huolella: Mennään Henri Alenin  kuuluisalla soosilla. Jostain syystä tykkään tehdä tätä, ihanaa säätöä. Eikä todellakaan mitään pikaruokaa. 

 

Henri Alénin tomaattikastike eli #soosi

1 prk hyvää tomaattimurskaa tai kokonaisia tomaatteja (esim. Mutti, Biona taia Cirio Pomodoro San Marzano)
1 pieni sipuli
2 pientä valkosipulin kynttä
1 tl sokeria
2 dl vettä
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 dl punaviiniä
2 palaa appelsiininkuorta kuorimaveitsellä
suolaa
mustapippuria
1. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuumenna oliiviöljyä kattilassa, lisää sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä 10 minuuttia alhaisella lämmöllä. Näin rakennat kastikkeeseen makeuden.
2. Lisää puoli purkkia säilöttyjä tomaatteja tai tomaattimurskaa ja sokeri. Hauduta kastiketta 10 minuuttia. Soosi makeutuu edelleen.
3. Lisää loppu tomaattimurska ja vesi. Hauduta vielä 15 minuuttia.
4. Lisää punaviini eli tuo happamuus kastikkeeseen. Sekoita koko ajan. Keitä kunnes on sakeaa.
5. Mausta suolalla ja pippurilla ja appelsiinikuorella (joita ei syödä, ne tuovat vain makua kastikkeeseen).
6. Ota levyltä, sekoita joukkoon 1/2 dl oliiviöljyä.


Ykköskohdassa kannattaa olla toosi varovainen ettei joudu makeuden sijaan maistelemaan karvasta ja palanutta valkosipulia. Levy ykköselle, ja jos sekin on liian kuumaa, kannattaa ottaa käyttöön äitivainaani mainio kikka: tavan ruokailuveitsen leikkuuosa hellan levyn ja pannun väliin.

Mutti- tomaattimurskalla mennään tällä kertaa. Tavallisesti tyydyn Lidlin 55 cnt purkkeihin , jota kannan kerralla kaappiin kunnon satsin, on se sen verran essentiaali ainesosa keittiössä.  Nyt ajattelin olla uskollinen ohjeelle, sillä tämä oli se kuuluisa ruokalaji joka tyhjensi markettien tomaattimurskahyllyjen Mutti-osastot. 

Sokerina käytän ruskeaa ruokosokeria, joka on kaiken tomaattipohjaisen ruoan tärkeä ainesosa. Vesi lisätään tietenkin murskapurkin huuhtelulla. Tässä on hyvä väli käydä sytyttelemässä kynttilöitä syysillan iloksi ja lämmöksi. Samalla laitetaan taikina valmistumaan. Oudoksuttaa, että edes kuivahiivaa ei lisätä. Vettä ja oliiviöljyä ainoastaan. Rutistelen taikinan käsin ohjeenmukaisesti kasaan ja jätän liinan alle lepäämään.

Ruoanlaittopunkkuna tällä erää italialainen Passimo. Kyykkyviiniosastolla mennään, tässä jäännössokeria melko lailla, suun totuttua myös kokkailujuotavaa. Nyt saakin sitten lisätä vähän pötyä pyttyyn, eli hellaa kovemmalle ja keitellään nestettä pois. Keitän kastikkeen melko sakeaksi ja jätän appelsiininkuorineen odottelemaan, oliiviöljyä en vielä lisää.

Uuni on laitettu lämpiämään 225 asteeseen uunipellin kanssa, valmiiksi kuuma pelti tuo lisärapeutta pohjaan. Kaulin ja vanuttelen taikinasta puolet leivinpaperin päälle mahdollisimman ohueksi. Toinen puoli taikinasta jääkööt jääkaappiin odottelemaan vaikkapa huomista. Kokopellillisiä en tee, minusta pitsan kuuluu olla pitsan muotoinen ja sitäpaitsi pyöreää on kiva nyrkkien kanssa vanutella ja leikkiä pizzakokkia :D.

Päälle aluksi Alenin soosia, johon lisään tilkan oliiviöljyä (ja ongin apelsiinikuorenpalat pois). Jos laiskottaa, niin mainio vaihtoehto tomaattikastikkeelle on Makumestarin pizzapyre ihan rehellisesti purkista. Mukavan savunmakuinen tuttavuus, jota valmistuttaa kotimainen pienyritys.

Seuraavaksi emmental-mozzarella raastetta, ja tietekin mozzarellasiivuja. Miniluumutomaatteja ja oliivinpuolikkaita. Päälle rouhaisen vielä tilkan suolaa ja riivin tuoretta oreganoa.

Kuuma uunipelti ongitaan uunista, ja leivinpaperin päällä oleva pizza liu utetetaan varovasti pellille (varo palovammoja!) ja laitetaan alimmalle tasolle paistumaan n. 15 minuutiksi. Vähempikin olisi riittänyt! Tuore rucola pinnalle antaa loppusäväyksen.

Alkusalaatti rakennetaan pizzeriahenkisesti tuoreesta valkokaaliraasteesta ja paprikasta. Kastikkeeseen oliiviöljyä, punaviinietikkaa, dijon-sinappia, juoksevaa hunajaa, suolaa, mustapippuria ja tuoretta yrttiä (basilika ja oregano).

Jo alkusalaatti herättää makuhermoissa jotain ihanaa kaukaa ja itse pizza heittää minut hetkeksi 80-luvulle, ensimmäisiin köyhän nuoruuden ekstaattisiin ruokakokemuksiin Number One -pizzerioissa; ohut rapea pohja, rasvaa tarpeeksi ja makua.

Musiikki: The Cure https://www.youtube.com/watch?v=mGgMZpGYiy8&list=RDEMLUGe1lzhB7MnQLLEheFTww&index=3

Juurespihvit ja kasvissosekeitto_ Lihaton lokakuu

Se on sitten lokakuu.

Docventures- lihaton lokakuu innosti minut, vanhan sekasyöjän ja kasvisruoan satunnaiskäyttäjän kokeilemaan miltä kokonainen kuukausi ilman lihaa tuntuu. Kiinnostukseni kasvisruokaa kohtaan lähtee puhtaasti eettisistä syistä. En lupaa, ettenkö jatkossa tee jotain ihanaa liharuokaa, mutta tämä kansanliike on mielestäni hyvä ja hyödyllinen. Miksi siis en siihen lähtisi ja samalla opettelisi tekemään enemmänkin kasvisruokia. Toivottavasti sinäkin jaksat innostua. Hyvä ruoka, parempi mieli sanoi jo nerokas mainosmieskin aikanaan!
 
Lokakuun eka päivä meni edellisruokien jätteitä syödessä. Tämän päivän kauppakassin sisältö näytti suurinpiirtein tältä:  Aamiaisleipien kinkut korvattakoon vanhalla kunnon mätitahnalla. Pihinä en raaskinut ostaa sitä ainoaa ja oikeaa, mutta hyvä leipä ja raejuusto sekä tuore ruohosipuli tehkööt tehtävänsä. Merkkarit ovat aina käypää valuuttaa.

Päätin aloittaa perusstaffilla, juurespihveillä.  Koska olen orjallinen reseptinnoudattaja, oli tietenkin haettava ressu netistä. Maku.fi on yleensä ollut luotettava lähde, joten päädyin tähän:

http://www.maku.fi/reseptit/juurespihvit

Kun viimein sain jo pölyttyneen monitoimikoneeni toimimaan, niin homma alkoi sujua. Lisäjännitettä asiaan toi se, että olen allerginen raaoille kananmunille enkä siis "kostein käsin" voi pihvejä muovailla. Ei muutakun etsimään muovihanskoja. No, ei tietenkään missään. Onneksi bongasin käyttämättömän hiusväripaketin, josta toivotut kertakäyttöhanskat löytyivät. Ei parhaat mahdolliset, mutta menkööt.


Piffit uuniin ja sitten se normaali reseptiärsytys: "paista, kunnes pihvit ovat kypsiä ja kauniin värisiä" Mistä minä voin tietää milloin ne on kypsiä ja mikä on reseptintekijän mielestä kaunis väri?  Kirkas oranssi vai kastanja? No, piffeihin tuli ruskeita läiskiä pintaan, jolloin oletin niiden olevan valmiita. Pohja paljastui vallan ruskeaksi, joten oikeassa olin.

Lisäksi tein kermaviilikastikkeen, johon laitoin sinappia, suolaa, viinietikkaa, paprikajauhetta, sitruunamehua ja tilkan sokeria.

Ei pöllömpää, itse asiassa aika hyvää (tärkeää on tuo kermaviilikastikkeen seura).

Edellisestä innostuneena tein samalla tuskalla kasvissosekeiton: 

2 pottua
4 porkkanaa
Puolet kasvispihvien tarpeista jääneestä palsternakasta
lanttu tai nauris (en ole varma kumpi se oli, appiukon kasvimaasta)
pullea valkosipulinkynsi
1 sipuli
2 kasvisliemikuutiota
merisuolaa

Kasvikset paloitellaan, keitetään kypsäksi ja soseutetaan keittoliemineen, sitten sekaan puolikas koskenlaskijaa (vahvaa) sekä tilkka kermaa jos on. Ja persiljaa.

Nam!

Musiikki: Suomipop -radiokanava